Uusi ilmiö globaalissa liiketoiminnassa

Elon Musk Dragon2 aluksessa. http://uk.businessinsider.com

Suomessa on aika huonosti uutisoitu sitä, että avaruusliiketoiminnassa eletään parhaillaan huimaa nousukautta. Kuumimmassa tilanteessa on satelliittien laukaisuihin liittyvä bisnes. Vuotuisten laukaisujen määrä on selvässä kasvussa. Venäjä johti vielä viime vuonna, mutta tilanne on muuttumassa. On muistettava, että liiketoiminta ei ole kansallista pullistelua vaan tulokseen tähtäävä, rationaalista rahankäyttöä. Suurin syy markkinoiden kuumenemiseen on markkinahäirikkö, hintoja polkeva SpaceX, joka valmistaa kantorakettinsa moottoreita myöten itse kehittyneitä tuotantolinjoja ja tuotekehitysmetodeja käyttäen. SpaceX:n Falcon-9 kärsi parin vuoden ajan tuotteen nuoruudesta johtuvista teknisistä ongelmista, jotka käytännössä aina viivästyttivät laukaisuja viikoista kuukausiin, mutta koko ajan oppimiskäyrä pidettiin jyrkkänä Yhtään täyttä epäonnistumista ei ole tapahtunut ja viimeiset laukaisut vuoden 2015 aikana ovat näyttäneet varmoilta, vakuutavilta.

SpaceX uhkaa lähivuosina edelleen mullistaa markkinat ottamalla käyttöön uudelleen käytettävän raketin ensimmäisen vaiheen, joka on koko laukaisun suurin yksittäinen kustannus. Kaikki merkittävät kilpailijat markkinoilla USA:ssa, Venäjällä, Intiassa, Euroopassa... harkitsevat omien tuotekehityssuunnitelmiensa pikaista uudelleen arvioimista. Heillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta hanskojen naulaan ripustamisen lisäksi.

Toinen kuumeneva alue ovat miehitetyt avaruuslennot vapaana, palveluita tarjoavana liiketoimintana, jossa tällä hetkellä monopoliasemassa häärää Venäjä. Kilpailijoita ei ole, mutta 2017 alkaen tilanne muuttuu, kun NASA:n sopimuspalveluntarjoajat SpaceX ja Boeing ottavat käyttöön kehittyneet avaruustaksinsa. Molemmat, SpaceX:n Dragon2 ja Boeingin CST-100 ovat uudelleenkäytettäviä ja siten matkustajaa kohti selvästi edullisempia kuin vanha ja luotettava Venäjän Sojuz. Matkojen hintoja tullee pudottamaan edelleen kantorakettien uudelleenkäytettävyys. Jäämme vielä odottamaan kaupallisia avaruushotelleja, mutta nekin ovat tulossa. Suurin kaupallinen lupaus on ehkä asteroidikaivostoiminta.

Avaruusliiketoiminnassa menee tällä hetkellä kovempaa kuin koskaan sitten USA:n Apollo-ohjelman. Tai no, silloin liiketoiminnan muotona oli palveluiden ja tuotteiden valmistaminen NASA:n käyttöön. Nyt yksityiset firmat tarjoavat palveluita toisille yksityisille firmoille, kuten normaaliin markkinatalouteen kuuluu. Kova kilpailu luo uutta kysyntää hintojen pudotessa, joka edelleen kiihdyttää tuotekehitystä ja spekulatiivista sijoitustoimintaa.

SpaceX ei pidä osakkeitaan myynnissä, koska miljardööri, superinnovaattori ja unelmoija Elon Musk halua pitää päätösvallan itsellään. Hän ei voi sallia kvarttalitalouden intressien määrätä omassa firmassaan, sillä hänellä on suuret suunnitelmat. Musk aikoo 2030-luvulla toteuttaa suuren siirtokunnan Marsiin ja asettua myöhemmin sinne viettämään omia eläkepäiviään. Keneltä tahansa muulta kuultuna suunnitelma olisi haihattelua, mutta Musk on jo osoittanut, että hän itse asettaa omat rajansa. Vuoden 2015 lopulla hän aikoo julkistaa MCT:n, Mars Colonnial Transporterin suunnittelutiedot. Aluksen on tarkoitus viedä kerralla kymmeniä tai yli sata maksavaa matkustajaa Marsiin.

Tämä oli vai raapaisu kaikesta jännästä mitä on tapahtumassa.

Avaruusbisnes lupaa paljon uusia, lähes uskomattomia mahdollisuuksia, jos maapallon globaali talous ei romahda ennen kuin lupaukset tulevat lunastetuiksi. Jospa nyt ottasimme järjen käteen ja heittäisimme Borgin ja Vartiaisen nollatutkimuksen sinne minne se kuuluu. Jokaisen pitäisi tajuta, että koko maailmassa on kysyntälama, palveluiden ja tuotteiden ylitarjonta, puute ostovoimasta, ei työvoimasta. Tarvitaan siis yritysten tuotekehitystä ja kehittynyttä tuotantoteknologiaa sekä keskuspankkirahoitteinen perustulo. Kaikkialla maailmassa! Muuten emme näe avaruusteknologian suuria lupauksia.