tiistai 5. marraskuuta 2013

Ajatusharjoitus paremmaksi puolueeksi.

Olen ollut n. 30v ajan Vihreiden kannattaja. Kauan sitten vihreät tuntuivat älykköpuolueelta, jonka rationaaliset näkemykset voittivat vanhojen puolueiden köyhän oikeisto-vasemmisto -tyyppisen ajattelun. Tilanne on muuttunut. Maailmakin on muuttunut. Vihreistä on tullut kehityksen jarru ja toisarvoisten seikkojen äänitorvi, ilman syvempää kokonaisymmärrystä. Minä olen edelleen vihreä, alkuperäisessä merkityksessä, mutta en tule enää näillä näkymin äänestämään tätä puoluetta.

Etsin uutta puoluetta, joka todennäköisesti löytyy eduskunnan ulkopuolisten mikropuolueiden joukosta. Tällä hetkellä parhaalta näyttää Itsenäisyyspuolue. Tämän puolueen kanssa minulla on kaksi toisarvoista ristiriitaa: 1. Kannatan NATO:on liittymistä, IPU ei. 2. En ole ehdottomasti EU:sta eroamisen kannalla. IPU on.

Nämä ristiriidat on pieniä. Suomi lienee jo riittävästi NATOssa. Oletan, että potentiaalinen sotilaallista uhkaa edustava taho ei voi olla varma siitä, että NATOn aktiivinen rauhankumppanusmaa Suomi ei saisi sotilaallista apua kriisin syttyessä. EU:sta voidaan erota, jos sopiva tapa löydetään. Minulle sopisi parhaiten väljä EU, joka ei paljon eroa ETA:sta. Pohjois-EU:ssa, Reinin ja Tonavan pohjoispuolella, jopa voisi olla oma valuutta.

Siis IPU on oikein hyvä. Paras. Tein silti ajatusharjoituksen. Laadin lyhyen luonnoksen oman puolueen ohjelmaksi. En ole ihan tyytyväinen tulokseen, mutta kirjoitus onkin vain sketsi, lähtökohta. "Pelastuspuolueen" ohjelma on aivan liian paljon toisissa kohdissa ylimalkainen, toisissa asioissa olen kiinnostunut suhteettoman pienistä yksityiskohdista.

Tässä on ensimmäinen (?) versio Pelastuspuolueen ohjelmaksi:


Pelastuspuolueen lyhyt esittely


 1. Pelastuspuolueen keskeinen tavoite 


Pelastuspuolueen tavoitteena on torjua sivistyneen, oikeudenmukaisen yhteiskunnan romahtaminen markkinatalouden odotettavissa olevan rakenteiden sortumisen seurauksena. Globaali markkinatalous on ajautumassa vaaralliseen ristiriitaan useiden ilmiöiden, mutta erityisesti teknologisen kehityksen seurauksena. Viimeksi mainitulla kehityksellä on kyky nostaa sekä teollisen työn että palveluiden tuottavuutta automaation, robotiikan ja muiden kehittyneiden sovellusten avulla ilman muuta, erityistä päätepistettä kuin ihmistyön täydellinen korvautuminen joskus tulevaisuudessa. Kehityksen vaikutukset ovat jo parin kymmenen vuoden ajan olleet näkyvissä. Ihmistä vaativia työtehtäviä poistuu nopeammin kuin uusia ilmaantuu.

Ongelman perusmekanismina on se, että nykyisin globaalien markkinoiden tärkeimmän ostovoiman muodostaa elinkeinoelämässä toimivien työntekijöiden palkkatyöllään hankkima kuluskyky ja näiden verotuloillaan kustantamat julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima. Tämä kokonaisostovoima on murenemassa sekä ihmistyön osuuden ja työpaikkojen vähenemisen että palkkojen ostovoiman suhteellisena heikkenemisen seurauksena. Viimeksi mainitusta kehityksestä on osoituksena keskituloisten kansalaisten väheneminen ja tuloerojen kasvaminen, lähes kaikkialla maailmassa.

Pelastuspuolue ei vastusta teknologista kehitystä. Ratkaisuna ei voi olla teknologisen kehityksen estäminen ja hidastaminen, vaan markkinatalouden ja yhteiskunnan talouden rakenteiden uudistaminen. Koska nopea talousjärjestelmän globaali suurremontti ei ole mahdollinen, ratkaisun on pakko muodostua hyvin suuresta joukosta kehitystä oikeaan suuntaan ohjaavia toimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä on kiire, eteenkin kun parhaillaan valmistellaan täysin väärään suuntaan johtavia päätöksiä.

2. Pelastuspuolueen pidemmän aikajänteen tavoite 


Puolue arvostaa teknologista kehitystä ja pyrkii rakentamaan sellaista yhteiskuntaa, joka hyödyntää teknologiaa optimaalisella tavalla kaikkien kansalaistensa ja elinympäristön etujen mukaisesti.

  • Työllisyydellä on vain välinearvo yhteiskunnan toimivuuden turvaajana. Ihmiselämän keskeinen sisältö ei ole toimia palkkatyöläisenä tai yrittäjänä, ei edes kuluttajana. Ihmiselämän tärkein tavoite on yksilön ja yksilöistä muodostuvan yhteiskunnan eettinen, älyllinen ja henkinen kehitys.
  • Edellisestä seuraa, että Pelastuspuolue hyväksyy tavoitteekseen täystyöttömyyden tai sitä lähentelevän yhteiskunnallisen tilan, jossa kaikenlainen työskentely perustuu täysin vapaaehtoisuuteen ja yksilön itsekehitystarpeisiin. 
  • Pelastuspuolueen tavoitteena on sellainen talousjärjestelmä, jossa teknologian mahdollistama tuotanto jaetaan kaikkien yhteiskunnan jäsenten kesken oikeudenmukaisella tavalla. Oikeudenmukaisuus ei välttämättä tarkoita tasajakoa, mutta kaikkien kansalaisten hyvinvointi on turvattava ja kenenkään osuus teollisuuden ja palveluiden tuotannosta ei saa muodostua kohtuuttoman suureksi. Ei ole tässä vaiheessa tarpeellista pohtia olisiko kohtuullinen, maksimaalinen tuloerojen taso 1/10, 1/100 vai jotakin muuta. Mutta maksimaaliset tuloerot eivät esimerkiksi voi oikeudenmukaisesti olla alle 1/1000. 
  • Pelastuspuolueen tavoiteyhteiskunnassa vallitsee yksilön vapaus valita oma tapansa elää niissä rajoissa, joissa siitä ei ole kohtuutonta haittaa muille kansalaisille, yhteiskunnan jatkuvuudelle tai ympäristölle. 
  • Pelastuspuolueen tavoiteyhteiskunnassa vallitsee kansalaisten kesken aidosti demokraattinen, avoin hallintotapa. Demokraattista, ihmisten vastuulla olevaa hallintoa saattavat rajoittaa tulevaisuuden älykkäät IT-järjestelmät, joille voidaan delegoida huomattava osa yhteiskunnallisen päätöksenteon monimutkaisimmista, laajaa kokonaisuuksien huomioimista vaativista tehtävistä. 
  • Pelastuspuolue hyväksyy ihmisten ja teknologian, siis koneiden vapaaehtoisen sulautumisen, kyborgisaation. Sama koskee ihmisten vapaaehtoista geneettistä kehittämistä ja esimerkiksi vanhenemisen pysäyttämistä ja todellisia nuorennushoitoja. Nämä toimenpiteet eivät saa muodostaa vaaraa ja haittaa muille kansalaisille. Mahdolliset rajoitteet ovat käytännöllisiä, eivät periaatteellisia, kategorisia.

3. Pelastuspuolueen ajamat kiireelliset toimenpiteet


Tärkein tavoite lähivuosina on nykyisen, katastrofiin johtavan kehityksen hidastaminen ja lopulta pysäyttäminen.
  • Ongelmien todellinen luonne ja logiikka on saatava kaikkien tahojen tietoisuuteen, avoimeen keskusteluun ja tarkemman, eksaktein menetelmin tapahtuvan tutkimuksen alaiseksi. Pelastuspuolue tulee harjoittamaan omaa tutkimusta ja julkaisutoimintaa hyödyntäen kaikkia mahdollisia kanavia. 
  • Yhteiskunnan, Suomen valtion talous ja hyvinvointi perustuu elinkeinoelämän kilpailukykyyn, liikevaihtoon ja tuloksellisuuteen. Tärkeimmät keinot näiden saavuttamiseksi ovat laadukas innovatiivinen tuotekehitys parhaita teknologian mahdollistamia työkaluja ja menetelmiä käyttäen sekä työn tuottavuuden jatkuva parantaminen investoimalla kehittyneimpiin menetelmiin ja niiden jatkuvaan kehittämiseen. Markkinointiin panostaminen on mahdollista vasta kolmannella sijalla, kun tuotekehitys ja tuottavuus ovat tarpeeksi laadukkaita. Kaikkia mahdollisia keinoja edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi on innovoitava, kannustettava ja palkittava. 
  • On luovuttava kaikista vahingollisista hankkeista, jotka ovat ristiriidassa työn tuottavuuteen tähtäävien investointien ja muiden toimenpiteiden kanssa. Näitä ovat ennen kaikkea pyrkimykset työurien kasvattamiseen, matalapalkkaisuuden suosimiseen ja kaikki muutkin toimenpiteet, joilla pyritään kasvattamaan yhteiskunnassa tehtävän ihmistyön osuutta vaihtoehtona teknologian kehittämiselle. Eläkeiän nostamisesta on ehdottomasti luovuttava, lukuun ottamatta eläkeiän yläikärajaa, jota ei tarvita ollenkaan. Eliniän kasvu ei ole mikään peruste eläkeiän nostamiselle. 
  • Yhteiskunnan infrastruktuurin ylläpidon kustannusten rahoituksen rakennetta, siis verotuksen rakennetta, painopistettä, on vähitellen, varovasti muutettava työverotuksesta kohti varsinaisen elinkeinotoiminnan verottamista. Tämä ei tarkoita yritystoiminnan verotuksen koventamista vaan oikeudenmukaistamista. Tälläkin hetkellä työntekijöiden maksamat verot ja veroluonteiset maksut kustannetaan aina viime kädestä palkkaa maksavan yrityksen liikevaihdosta ja tuloksesta. Mitään hyvin radikaaleja muutoksia ei siis tarvita. Tällä hetkellä työllistävä yritys maksaa enemmän veroja ja veroluonteisia maksuja kuin työllistämätön yritys, jos verrattavilla yrityksillä on sama liikevaihto ja tulos. Tämä ero on vähitellen, pienin askelin poistettava. 
  • Palkkojen tuloverotuksesta on vähitellen luovuttava ja vastapainoksi lisättävä kulutuksen ja pääomatulojen verottamista. Tämä siirtymä on järkevää tehdä ajoissa, koska valtakunnallinen palkkakertymä tulee joka tapauksessa pienenemään olemattomiin. Kulutuksen verottamiseen ja pääomatuloihin on laadittava tuloverotusta vastaava progressiivisuus siten, että pienituloisten ja suurituloisten kulutuksen rakennetta mukaillen verotuksen rasittavuus säilyy nykyisenkaltaisena. Pääomatulot on saatava verolle myös kunnallisveron yhteydessä. 
  • Pääomatulojen osuuden kasvattamista tavallisten kansalaisten toimeentulosta on vähitellen nostettava monenlaisilla toimenpiteillä, jotka tekevät tuottavien sijoitusten kokoamisen helpommaksi ja turvallisemmaksi. Reaalitalouteen kohdistuva pitkäjännitteinen sijoittaminen on saatava helpommaksi ja turvalliseksi, mutta finanssitalouteen sijoittamiseen on saatava transaktiovero haitallisen loistalouden minimoimiseksi. 
  • Suomen kotimarkkinoiden kysyntä on turvattava ja sosiaaliturvan rakennetta sekä kustannuksia on supistettava ottamalla asteittain käyttöön jonkinlainen perustulo, negatiivinen verotus, tai näiden yhdistelmä. Ratkaisut ovat vaikeita ja niitä on etukäteen tutkittava erilaisten simulointien avulla. Laajat, oppivat, itseään korjaavat simuloinnit on otettava taloustutkimuksessa käyttöön. 
  • Kaikkien sellaisten valtioiden, liittoutumien ja sopimuspiirien parissa, joiden kanssa Suomella ja EU:lla on neuvotteluyhteys, on painokkaasti pyrittävä kaikenlaisen vero- ja palkkakilpailun poistamiseen. Muilta tahoilta on perittävä kaupankäynnissä tasoitusmaksut epäterveiden kilpailumenetelmien minimoimiseksi. Vapaa kauppaa ei saa tarkoittaa vapautta harjoittaa epäterveiden, globaalisti kestämättömien kilpailukeinojen käyttöä. Tällaista on esimerkiksi sellainen asetelma, että valtio, jossa pitämällä palkat alhaalla tingitään kotimarkkinoiden ostovoimasta ja hankitaan viennin markkinat muista valtioista, joissa huolehditaan kuluttajien ostovoimasta. Suomen ei missään nimessä tule lähteä mukaan tällaiseen järjettömyyteen. 
  • Julkisen sektorin tuottavuuteen on investoiva ennen kaikkea panostamalla avoimia rajapintoja hyödyntävien älykkäiden, joustavien, semanttisten tietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon.

4. Muutamia muita tärkeitä aiheita


4.1 Elinympäristö


  • Elinympäristön viihtyisyys on tärkeämpi arvo kuin tiiviin asumisen tehokkuus. Suomalaiseen viihtyisään asumiseen liittyy aina luonnon vihreä läheisyys. Kaupunkien ja muiden taajamien asutuksen väliin on jätettävä runsaasti toisiinsa yhteyksissä olevia viheraluita. Matka asunnosta viheralueelle ei saa koskaan ylittää kilometriä. 
  • Asuin- ja elinkeinoalueiden tiiviyttä on tavoiteltava korkealla rakentamisella. Kun tiiviys on tärkeä tavoite, niin rakentamisalueiden keskelle on sijoitettava muutamia korkeita, yli 30-kerroksisia tornitaloja, joiden ympärille jätetään perinteistä matalaa rakentamista. 
  • Liikenneväylien (junaradat, moottoritiet) varrelle on rakennettava kapeita nauhakaupunkeja. 
  • Kevyttä liikennettä on edistettävä enemmän kuin Suomessa aikaisemmin on tehty. Kevyen liikenteen pääväylillä jalankulkijat ja kevyt liikenne on erotettava toisistaan. Kevyt liikenne voidaan nostaa merkittävään osuuteen, esim 25% taajamien liikenteestä. Tällä on kansataloudellista vaikutusta monella tavalla. Suurissa kaupungeissa kannattaisi rakentaa katettuja, nopea-ajoisia kevyenliikenteen putkia, joissa ajosuunnat erotettaisiin toisistaa: yksi putki molempiin suuntiin. Putkeen voisi ohjata tuulen, siten, että niissä olisi aina myötätuuli. Järkevin lähitulevaisuuden ympärivuotinen taajamakulkuneuvo voi olla sähköavusteinen velomobiili. Niiden hinnat ovat nyt useita tuhansia, mutta suuret tuotantomäärät voisivat hyvinkin puolittaa kustannukset. Laitteen käyttöikä on monta kertaa pidempi kuin henkilöautolla.

4.1.1 Asuminen ja rakentaminen


  • Kulutustavaroiden hinnoilla on vuosikymmenien ajan ollut selvä trendi laskea teollisuuden tuottavuuden ja teknisen kehityksen ansioista. Ruuantuotanto ei ole kehittynyt samaa nopeutta kuin teollisuus. Viljelymaan rajallisuus pysyy siinä pullonkaulana. Rakentaminen ei myöskään ole kehittynyt muun teollisuuden tapaan. Asunto on tavalliselle ihmiselle kohtuuttoman suuri investointi tai menoerä asuttaessa vuokralla. Tuntuu siltä, että koko rakentamisen toimiala muodostaa suuren kartellin, joka joko kerää kehityksen tuloksen itselleen tai lisäksi jarruttaa alan teknistä kehitystä. 
  • Yhtenä piirteenä, vanhoina aikoina, hirsitaloja usein siirrettiin vuosikymmenien tai vuosisatojen kuluessa paikasta toiseen, jos vaikkapa paikalle rakennettiin uusi, isompi rakennus. Tänä päivänä rakennusten kierrättäminen ei onnistuu. Vanha rakennus puretaan ja jätteet viedään kaatopaikalle. Puurakenteita ehkä voidaan hyötykäyttää lämpövoimaloissa.
  • Rakennusteollisuudessa automaation osuus on kehittynyt kohtuuttoman hitaasti. Tämä on yksi merkittävä syy kovaan hintatasoon. Hirsien tapaan uudelleenkäytettävät, tehtaiden automatisoidulla linjoilla tehokkaasti, laadukkaasti, edullisesti tuotetut modulit, joista rakennukset voitaisiin sujuvasti koota ja purkaa, eivät ole vielä tätä päivää. Lego-palikka-ajattelu voisi olla keino laskea rakennusten hintoja, mutta epäilen, että kartelli ei hyväksyisi uudistusta ja voisi myös korruption kautta valjastaa viranomaiset ja lainsäädännön estämään uusi tekonologia.

4.1.2 Tontimaapula 


  • Kohtuuttoman tiiviin rakentamisen vaatimus edistää isommissa kaupungeissa puhetta tonttimaan pulasta. Jos hyväksyttäisiin väljempi rakentaminen, tonttimaa uudisrakentamiselle löytyisi kauempaakin, mutta tälle terveelle ajattelulle on poliittista vastustusta. 
  • Esimerkiksi viihtyisyyden kannalta Helsinki on jo täynnä. Sinne ei tarvittaisi yhtään uutta asuntoa, paitsi ehkä korvaamalla osa matalista rakennuksista uusilla, reilun korkeilla asuintorneilla. Kuitenkin samat tahot, vihreät, jotka ajavat tiivistä asumista, vastustavat korkeaa rakentamista. Kehä-3:n ulkopuolella, eteenkin moottoriteiden ja junaratojen varressa on paljon hyvää, rakentamatonta tonttimaata. Totta, moottoriteiden ja junanratojen varteen pitää jättää riittävä melusuoja-alue, jolle ei saa rakentaa, vaan joka on meluaitojen lisäksi metsitettävä. 
  • Helsingissä sellaiset luonnon- ja tai kulttuuriarvojen kannalta tärkeät alueet kuin Malmin historiallinen lentokenttä ja Santahaminan saari tulisi ehdottomasti jättää rakentamisen ulkopuolelle. Vastaavia, kiistanalaisia alueita löytyy muistakin kaupungeista.

4.2 Energiapolitiikka


  • Suomessa on energiapolitiikalle kaksi tärkeää kriteeriä: omavaraisuus ja luotettavuus. Hajautus auttaa molempiin tarpeisiin. Hajautettua pientuotantoa on kannustettava kohtuullisilla syöttötariffiratkaisuilla, jotka murtavat nykyisiä monopoleja. 
  • Fissioydinvoima ei ole edes lähitulevaisuuden ratkaisu. Sen hinta on nousussa, kilpailevien vaihtoehtojen hinnat ovat laskussa. Se ei tue hajautusta: laitokset ovat, yleensä, hyvin suuria ja itse voimalan rakennusprojektikin muodostaa riskin (kuten OL3). 
  • Uusien vaihtoehtojen kehitykseen pitää panostaa. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset bioenergian muodot ja uudet tavat tuottaa helposti tallentuvaa aurinkoenergiaa: keinotekoinen fotosynteesi. Muita vaihtoehtoja ovat laboratorioastella (ovatko jo pidemmällä?) olevat LENR-voimalat, Low Energy Nuclear Reaction. Suomessakin olisi aihetta hankkia omaa osaamista. 
  • Energiatehokkuuteen panostaminen on usein halvinta ja tehokkainta energiaosaamista.

4.3 Koulutus 


  • Työn tuottavuuden investoinnit lisäävät ihmistyön vaativuutta. Töissä vaaditaan huomattavasti laajempaa osaamista kuin vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Siksi koulutus on yhä tärkeämpää, myös laadukas peruskoulutus. Silti yhä suurempi joukko nuoria ihmisiä ei tule millään keinoilla oppimaan tarpeeksi. Tilanne on tunnustettava. 
  • Opetusryhmien koosta pidetään liian suurta numeroa. Ei ole yhtä merkittävä tekijä onko opetusryhmän koko 25 oppilasta vai 42 oppilasta kuin sillä, mikä on opetuksen sisällöllinen laatu. Opetuksen sisällölliseen laatuun pitää panostaa. 
  • Kaikilla tasoilla tiedollisen materiaalin lyhytaikaisen, unohtuvan osaamisen merkityksestä on painopistettä siirrettävä taidolliseen ja luovuutta käyttävän osaamisen harjoittamiseen. Kaikissa tenteissä on aina oltava mahdollista pitää kaikki materiaali mukana. Tenteissä ei saa enää testata yksityiskohtien muistamista vaan kokonaisuuksien luovaa hallitsemista.
  • Tietokoneavusteiseen opetukseen on panostettava. Peliteollisuuden osaamisesta on lyhyt matka opetusohjelmien kehittämiseen.

4.4 Demokratia


  • Välillisestä demokratiasta on siirryttävä sopivin askelin suoraan demokratiaan. 
  • Yksi hyvä välivaihe ovat jatkuvat vaalit. Äänestäjällä on oltava mahdollisuus vaihtaa äänensä kohdetta ainakin kerran kesken vaalikauden.
  • Vaalitaistelun on oltava jatkuva, keskeytymätön prosessi. 
  • Kansalaisten mahdollisuutta olla yhteydessä edustajiin on huomattavasti parannettava. Avoimuutta on lisättävä. 
  • Kansalaisaloitteen toiminnallisuutta on kehitettävä kiinteäksi osaksi demokraattista prosessia. 
  • Tasavallan periaate ei välttämättä ole parasta demokratiaa. On kehiteltävä mahdollisuutta ottaa käyttöön testatun osaamisen ja ymmärryksen suhteen painotetut äänet. Asiantuntijan mielipiteellä on oltava hieman enemmän arvoa kuin mutu-perusteella äänestävällä.

4.5 Euroopan Unioni 


  • On osoitettua, että EU voi olla toimiva järjestelmä vain kahdessä äärivaihtoehdossaan: hyvin tiiviinä, yhtenäisenä liittovaltiona tai hyvin löysänä itsenäisten valtioiden talousalueena. Välimuodot eivät ole toimintakykyisiä. 
  • Suomen tulisi valita uudestaan: väljä eurooppalaisten valtioiden yhteenliittymä. Suomi on osa Eurooppaa, mutta eurooppalaisuuteen on aina kuulunut kansallinen erilaisuus.

1 kommentti:

  1. Kun Himasen työssä sanojen merkitys oli monitulkintainen, niin tässä se ongelma on korjattu.

    Olisin itse alkanut Vihreiden kunnallisvaaliehdokkaaksi, mutta kun ehdokassopimuksessa kiellettiin rasismi ja epätasa-arvo, havahduin ajattelemaan, että puolue perustaa toimintaansa oudoille käsitteille. Käsitteitähän ei saa lähteä kyseenalaistamaan. Vihreille taisi käydä niin kuin muillekin puolueille: Marginaalisia etuja ajavat intressit ovat vallanneet puolueen. Tämä on näkynyt turhana törmäyksenä konservatiivipuolueiden kanssa.

    Hienoa että uskallat tehdä eroa ajattelemalla vaihtoehtoja tasavallalle, arvottamalla kansalaisten kykyjä. Tähän liittyy kuitenkin juuri se ongelma joka tulee jakamaan puolueen kahteen osaan: Liberaali Pelastajiin ja Konservatiivi Pelastajiin.

    Liberaalisessa siivessä julistetaan, että työ on vanhanaikaista ja sen tekeminen tulisi olla vapaaehtoista. Puolueen jäsenet ovat valikoituneita, vannoutuneita tutkijoita, jotka puurtavat mielellään omissa oloissaan. Suuri kansa elää tästä täysin erillään; heidän ei tarvitse vaivata ajatuksiaan äänestämiseen, sillä tutkijaeliitti tietää miten tulee toimia. Silti heitä koskevat sosiologiset lainalaisuudet: He kilpailevat edelleen huomiotaloudessa. Toiset ovat julkkiksia ja toiset "nevahöödejä".

    Konservatiivisessa siivessä kaikkien täysi-ikäisen jäsenten on osallistuttava yhteiskunnan kehittämiseen. Ääniä ei painoteta mitenkään, koska kaikkien kansalaisten aivokapasiteetti halutaan ottaa käyttöön. Tämä on mahdollista tehokkaan kansanvalistuksen ansiosta. Kansanvalistus taas edellyttää, että jopa pari- ja ystävyyssuhteet solmitaan valistusta ajatellen. Instituutiot ja sukupuoliroolit ovat läsnä kaikessa, ja mm. käyttäytymissäännöt estävät häiritsemästä konservatiivien yhteiskuntatyötä.

    VastaaPoista