torstai 21. elokuuta 2014

Paperinen vai E-kirja, kumpi todella parempi?

Kerron heti: vaikka käytän enemmän viikkoaikaa tietokoneen näytön katselemiseen, lähinnä lukemiseen, silti pidän paperille painettua tekstiä ylivoimaisena.

Ensimmäinen asia, joka minua vaivaa, on DRM-suojaus. Kun ostan painotuotteen, se on minun halutessani koko loppuikäni, voin lainata sitä, lahjoittaa tai myydä eteenpäin. Pidän näitä oikeuksia kohtuullisina. Jos arvostan sisältöä, haluan nämä oikeudet. Minulle ei riitä esim 12kk lukuoikeus, jota en voi lainata tai myydä edelleen.

Avoin, kopioitavissa oleva PDF-tiedosto on parempi. Minä haluaisin, että Suomessa esimerkiksi kaikki koulukirjat olisivat tässä muodossa, tekijöille maksetaan valtion budjetista, kustantajille turhina välikäsinä ei mitään. Paperikirjojen kanssa kustantajat todennäköisemmin tarvitaan.

Sitten on tärkein kysymys. En itse pysty yhtä tehokkaasti oikolukemaan omia kirjojani näyttöruudulta kuin paperille printattuna. Paperivaihe on välttämätön viimeinen vaihe. Nyt sain vahvistuksen kokemuksilleni: "readers using a Kindle were "significantly" worse than paperback readers at recalling..."

Tutkimus osoitti, että näytöltä luettaessa omaksuu selvästi vähemmän kuin paperilta, jota lukija käy läpi tarkkaavaisemmin. "They hope their work will improve scientific understanding of the implications of digitisation, thus helping to cope with its impact." En osaa selittää minkälaiset neurologiset, optiset, psykologiset tai muut kognitiiviset tekijät selittävät ilmiön, mutta sitä pitää tutkia. Ehkä näytöltä lukeminen lopulta saadaan yhtä tehokkaaksi. Mutta DRM-suojauksen vastenmielisyyttä se ei poista. Haluisisin kaikkien vastuullisten lukijoiden bikotoivan DRM-suojattuja tuotteita.

4 kommenttia:

  1. Päätteelliset kirjasintyypit (esim. new times roman) vaativat medialta luonnollisesti hyvää erottelukykyä. Painokoneellehan väkäset eivät ole ongelma, päinvastoin.

    Kai väkästen tarkoitus on auttaa lukijaa suunnistamaan tekstissä. Mutta jos väkäset näkyvät harmaana möykkynä, niin ne ei ainakaan näytä suuntaa.

    E-kirjoissa suositaan painokoneen tyyliä. Niitä on varmaan helpompi myydä, kun asiakkaan ei tarvitse opetella mitään uutta. Fontit ovat vektorimuodossa, mutta bittikartaksi muunnettuna sumeita ja epätarkkoja.

    Miksi ei siis voisi käyttää tietokoneelle sopivampaa fonttia. Keskustelupalstoilla monet kertovat (kertoivat ainakin vielä 5 vuotta sitten) lukevansa uutiset puhelimillaan teksti-tv-sovelluksella.

    VastaaPoista
  2. Siis kerro mielestäsi paras fontti tietokonenäytölle. Kokeilen oikolukemista sen kanssa.

    VastaaPoista
  3. Sellaiset päätteettömät fontit, joissa on tarpeeksi kookkaita pysty- ja vaakasuoria linjoja (yhteensopivia tietokoneen rasterinäytölle). Siis Liberation Sans ja Vera Sans. Nuo näyttää tarpeeksi teräviltä antialiasoituna, ettei tarvitse kaivaa vanhan aikaista bittikarttafonttia. Mutta en näe estettä tasaleveyksiselle fontille (Liberation Mono). Luen tarinasi sillä.

    VastaaPoista
  4. Luin aikanaan paljon tekstiä 800x600 näytöltä. Onnistui, koska silloin käytettiin bittikarttafontteja, eikä vektorifonttia. Suurin osa fonteista oli vieläpä päätteellisiä. Jopa Dossissa (PC-koneiden tekstimoodissa) käytettiin päätteelistä bittikarttafonttia, joka oli ilmeisesti sisäänrakennettu PC:n ROM-muistiin. Vektori- eli ääriviivafontit näyttivät sillä tarkkuudella sotkuiselta, joten PDF-tiedostot jäivät lukematta.

    VastaaPoista