Demokratiaviikon ajatuksia

Menossa on Demokratiajuhlaviikko. Suomen YK-liiton sivuilla

todetaan, että "toimiva demokratia on ennakkoedellytys sosiaalisesti oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle". "Sosiaalinen oikeudenmukaisuus", "kestävä kehitys" - kyllä, ehkä nämä ovat tärkeimpiä syitä demokraattisten menettelytapojen toteuttamiseen. Valtio ilman demokratiaa ei useimmiten ole kansalaisten kesken sosiaalisesti oikeudenmukainen eikä sen kehitys ole pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Tästä voimme yksinkertaisesti päätellä, että esim. Kiinalla on isoja vaikeuksia edessään. Kiinasta ei voi tulla maailman mahtavinta valtiota niinkuin sen johtajat uskovat.

Miksi toimivan valtion hallinto pitää perustua demokratiaan? Syynä on teknisten tieteiden erittäin hyvin tuntema takaisinkytkentäperiaate. Takaisinkytkentää, feedback, sovelletaan yksinkertaisimmillaan esim. termostaattien toiminnassa. Voidaan ajatella, että jostakin saadaan tietää, esim kokeilemalla, millä teholla jotakin tilaa on lämmitettävä, ja sitten tämä tieto riittää, tarkistusmittauksia ei enään tarvita. Tämä on "feed forward -säätöä", "eteenpäinkytkentää". Tätä esim Kiinan hallitus harrastaa. He tietävät mitä kansa tarvitsee: kansalta ei tarvitse kysyä mitään, kansalaisten mielenilmaisut voidaan vaikka kriminalisoida. Tekniikan osaajat tietävät, että hiukankin monimutkaisempi järjestelmä toimii aina huonosti pelkän feed forward -säädön varassa. Eiköhän yli miljardin kansalaisen jättiläisvaltio ole hyvin monimutkainen järjestelmä.

Toimiva demokratia kierrättää hallinnolle palautteen valtakunnan tilasta, hallinnollisten toimenpiteiden, lainsäädännön ja tavoitteidenasettelun laadusta. Mutta, tekniikan ammattilaiset tietävät, että toimiakseen on takaisinkytkentäsilmukan oltava tiivis, ajallisesti nopea! Onko kerran neljässä vuodessa tapahtuva eduskuntavaali tällainen toimiva säätösilmukka. Se toimii, jotenkuten, mutta tuskin optimaalisesti.

Maailmassa on valtioita, jotka eksplisiittisesti torjuvat demokratian. Näitä ovat esim. Pohjois-Korea, Kiina ja Burma. Sitten on valtioita, joissa demokratia on näennäistä, pelkkää teatteria, aito takaisinkytkentä on katkaistu, esim. eliminoimalla opposition toiminta. Näitä valtiota ovat esim. kutakuinkin kaikki muslimivaltiot (joista jotkut kuuluvat ensimmäiseen ryhmään) ja Venäjä. Jäljelle jää valtioita, joissa aidosti yritetään toteuttaa demokraattisia periaatteita, mutta joissa kaikissa toteutus on enemmän tai vähemmän puutteellista. Näiden tapausten joukkoon kuuluvat esim Intia, USA, Ruotsi ja Suomi.

Demokratian toimivuuteen vaikuttaa oleellisen vapaan tiedonvälityksen lisäksi myös kansan koulutus- ja sivistystaso. Maassa, jossa lukutaito ei ole itsestäänselvyys, esim Intiassa (ja jopa USA:ssa!), demokratia voi toimia vain puuttellisesti. Puutteellisilla perustiedoilla varustettuja kansalaisia on helppo johtaa harhaan.

Demokratia assosioidaan väärin tasavalta-periaatteen kanssa. Toimiva demokratia ei edellytä yhtäläisiä valtaoikeuksia, eikä edes toimi parhaiten tasavalta-periaatteen vallitessa. Lisäksi tasavalta-periaate on aina harhaa: todellisuudessa edustuksellinen demokratia pudottaa siltä kuitenkin perustan. Hallitsevalla eliitillä on paljon enemmän valtaa, kuin tasavalta-periaate edellyttäisi. Miksi siis ei voitaisi ottaa lusikkaa kauniisen käteen, myöntää tilanne, ja toteuttaa toimivampi takaisinkytkentä tuomalla demokratiaan "meritokratiaa", antamalla enemmän valtaa kansalaisille, joilla on näyttö paremmasta ymmärryksestä? Näyttö voitaisiin toteuttaa esim. kaikille avoimena kaksi- tai kolmivaiheisena tutkintona, joka antaisi lisää äänivaltaa vaaleissa. Olen aivan varma, että takaisinkytkentä parantuisi ilman, että esim. yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vaarantuisi. Samoin tutkinto motivoisi useimpia parempaan yhteiskunnallisten asioiden seurantaan. Vai voisiko olla, että tämä olisi nykyisen valtaeliitin mielestä liian vaarallista?

Toinen korjattava piirre demokratiassa on edellä mainittu säätösilmukan nopeus. Esim. antamalla äänivaltaisille (ymmärtäväisille ja vastuullisille) kansalaisille mahdollisuus muuttaa ääniään kesken vaalikauden, saataisiin silmukkaan ratkaisevasti nopeutta ja säätöä, demokratiaa merkittävästi parannettua. Tietoteknisillä toteutuksilla tähän varmasti päästäisiin kohtuullisella vaivalla.

Voisiko Suomi tavoitella "rauhanturvaamisen suurvallan" aseman lisäksi "demokratian mallimaan" statusta?