maanantai 26. joulukuuta 2011

Do It Yourself?

Olen "elämäntapainsinööri". Olen koko ikäni, leikki-ikäisestä alkaen, ollut aina suunnittelemassa jotakin. Jotkut asiat ovat toteutuneet, ainakin johonkin järkevään pisteeseen, jotkut jääneet täysin kesken, useimpien toteutus ei ole koskaan alkanutkaan. Mutta suunnittelu on mukavaa, aktiivista ajatusleikkiä, mielestäni parempaa kuin joku (älyllisesti) passiivinen ajanviete.

Eräs vuosia kestänyt pohdiskelu oli "uivan kesämökin" rakentaminen. Olen kiinnostuneena lueskellut toisten toteutuneista ratkaisuista, joita voivat olla lähinnä : (1) iso, perinteinen (yksirunkoinen) vene, siis purje- tai moottorivene, (2) ponttoonien varassa kelluva mökki, joka nipin napin täyttää vesikulkuneuvon tunnusmerkit tai sitten (3) monirunkovene, lähinnä katamaraani. Viimeksimainittu on tuntunut mielekkäimmältä.

Jos katamaraanin funktio on "uiva kesämökki", niin se saa olla tilava ja mukava nopeuden kustannuksella. Sillä liikutaan vähän, ollaan pitkään paikallaan. Nyt en tällaista tarvitse. Sen sijaan haluaisin sopeuttaa mökkeilyä ekologisempaan suuntaan: vaihtaa auton ja ison mottoriveneen käytön mielekkäämpään yhteyskulkuneuvoon. Harkitsen taas katamaraanin rakentamista, mutta ei enään uivaksi kesämökiksi. Nyt sen pitäisi olla "nopea" tilavuuden ja mukavuuden kustannuksella. Tämä vanhan ajattelun uusi mukaelma tuli ajankohtaiseksi, kun totesin, että nyt minulla olisi paikka katin rakentamiseen, esim. pressukattoisella telakalla.

Siis olisiko mielekästä aloittaa esim runsaan vuoden päästä 3-4v kestävä suunnittelu- ja rakennusprojekti? Pikainen markkinatutkimus on osoittanut, että edes piirustuksina ei löytyne tarkalleen tarpeitani vastavaa (kun mm. maksukykyni huomioidaan) melko nopeaa, helposti purjehdittavaa, mukavaa vesikulkuneuvoa. Tarkoituksena olisi siis vaihtaa n. 2h auto-moottorivenematka (losseineen, kulkuneuvon vaihtoineen) koko päivän kestävään (6-10h) mukavaan venematkaan, jonka aikana ei juuri kaupallista energiaa kulutettaisi. Siten kulun olisi oltava pääsääntöisesti erittäin mukavaa, tasaista, tilaa olisi oltava runsaasti löhöilyyn, musiikin kuunteluun ym. siis sille miehistön jäsenelle, joka ei ole ruorivuorossa. Ei siis saa tulla tunnetta, että matkaan haaskaantuu aikaa.

Katamaranin kulku on (kuulemma, en ole koskaan ollut kyydissä!) oleellisesti tasaisempaa kuin yksirunkoisella. Loogisestikin näin pitäisi olla. Lisäksi katilla on rakenteelliset edellytykset olla selvästi yksirunkoista nopeampi. Esitän myös väitteen, että (oman analyysini mukaan) tee-se-itse rakentajalle katti on yksirunkoista yksinkertaisempi, ainakin, jos osaa välttää suunnittelun sudenkuopat. Vaatimukseni helposta purjehdittavuudesta sisältää sen, että esim sadepäivän sattuessa koko ohjauksen voi suorittaa sisätiloista, komentosillalta. Tämä on yksi niistä syistä, miksi harkitsen vakavasti siipipurjeita, perinteisten rättipurjeiden sijaan.

Tehdään pieni ajatuskoe. Verrataan pienen katin runkoja kaksikkokajakkiin (jollaisen olen stripperi-menetelmällä suunnitellut ja rakentanut). Katin rungon kantavuus on oltava kaksikon kantavuutta suurempi, mutta kuinka paljon? Iso kaksikko kantaa kaksi 100kg melojaa ja 50kg matkatavaroita: yht. 250kg. Kaksi sellaista kantaisi siis 500kg. Oletan, että koska speksissäni oli, että tavoittena ei ole pitkille merimatkoille tarkoitettua venettä, niin katin runkoja yhdistävän sillan voisi suunnitella alle 1000kg painoiseksi. Kun siihen lisätään vaikka 500kg "hyötykuormaa" (siis tuplasti enemmän kuin kajakin 250kg), tulisi siitä 750kg/runko eli 3x kaksikkoon verrattuna. Veneen kulkuvastus alle runkonopeudella on melko suoraan märkäpinta-alaan verrannollinen. Pinta-ala kasvaa mittojen (pituus, leveys, syvyys) neliössä, mutta tilavuus, eli kantavuus kuutiossa. Siten katin tehonkulutuksen pitäisi olla oleellisesti pienempi kuin 6x kaksikkokajakilla, jolla se voisi olla vaikka 200W (100W per meloja), eli siten alle 1kW teholla pitäisi päästä lähelle runkonopeutta. Millään yksirunkoisella, joka tarjoaa vastaavat mukavuudet (siis n. 4m x 4m salonki) ei päästä samaan. Nyt pitäisi mm. selvittää millaisella siipipurjeella tämä teho tuotetaan. Harkitsen kahta (yksi runkoa kohti) symmetristä, yksielementtistä siipeä, koska sellaiset olisi melko helppo rakentaa ja hallita.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Yhteenvetoa kuulumisistani

Viime keväänä, siis keväällä 2011, kävi selväksi että sekä minulta että vaimoltani loppuu "työsuhdekesämokkien" käyttö. Olimme vuosien ajan hyötyneet täysillä sekä Nokian että Tapiolan henkilökuntalomamökeista. Tapiola luopui mökeistään ja minun Nokian työsuhteeni loppu kävi ilmeiseksi kun Ollilan äärimmäisen epäisänmaallisena tekona palkkaama troijanhevonen Eloppi julisti suunnitelmansa Nokian tuhoksi, mutta oikean isäntänsä Microsoftin oljenkorreksi.

Tässä asetelmassa päätimme hankkia eläkeiän lähestyessä oman vapaa-ajan asunnon. Vaikka se maksaa maltaita, oletamme, että raha säilyttää siinä arvonsa. Lisäksi, jos saamme aikaa valmistautua muutaman vuoden, mahdollisen globaalin taloudellisen romahduksen koittaessa vaikkapa Uudenmaan saaristossa voi selvitä romahduksen jälkiseurauksista paremmin kuin kaupungissa. Koko kesä meni sitten sopivan mökin etsimisessä. Aikaa kului ja bensaa ehdokkaita katsastellessa, tarjonta ei ollut kovi kattavaa!. Tarjonnan taso ja hintojen realiteetti kirkastui pikkuhiljaa. Neuvoksi muille: ei kannata hötkyillä. Etsiessä viisastuu.

Elokuun viimeisellä viikolla tärppäsi. Löysimme mitoiltaan vaatimattoman saunamökin kauniilta seudulta, kauniilta tontilta Inkoon Barösundin saaristosta. Hintaan oli juuri varaa ja plussat voittivat selvästi miinukset (tämä on tietysti subjektiivinen arvokysymys). Syksy on sitten ollut monessa suhteessa opiskelun aikaa. Olemme viettäneet joka toisen viikonlopun pidennettynä saaressa ja hankkineet mökkiin varaavan kevyttakan. Alueen isot saaret ovat kaikki sähköistettyjä, mutta suora sähkölämmitys ei kuullosta mielekkäältä, kun oma tontti tuottaa tarpeeksi puita pienen saunamökin ja mahdollisen tulevan päämökin lämmittämiseen.

Mökin varustelun (mm. porakaivovesijohtosysteemi) opiskelun lisäksi minulle uutta oli mökin mukana tullut isohko moottorivene. Ilman sen kuljetuskapasiteettia takkaprojekti olisi ollut paljon vaikeampi. Melojana tunnen lievää vieroksuntaa n. 1l/mpk kuluttavaa melulotjaa kohtaan. Lisäksi rotjakko nousee liukuun vasta niin isolla nopeudella, että sokkeloisella, kapealla, mutkaisella saaristoreitillä en uskalla ajaa liu'ussa kuin ehkä 40% venesatama-mökki-reitistä. Muu madellaan hitaasti runkonopeudella. En halua tehdä järvilehtoja.

Moni mainittu ja mainitsematon mökkiin liittyvä stressi (toivon tietysti oppivani tarpeelliset ja rentoutuvani ensi vuonna) on vienyt mehuja niin paljon, että en ole saanut mitään muuta aikaiseksi. Tietysti olen seurannut mm. Andrea Rossin ECat-projektia, demoja, lupauksia ja kiistelyä matalaenergiaydinreaktorin uskottavuudesta. Jospa tuosta tulisi lopulta jotakin!

Onko kesämökkeily epäekologinen elämäntapa? Voi olla, joissakin tapauksissa, riippuu mihin verrataan. Ainakaan kaukomatkailuun verrattuna se ei ole. Paljon on kiinni siitä, kuinka kaukana mökki on (siis matkoihin kuluvat luonnonvarat), lisäksi kuinka usein matkaa tehdään. Toinen tekijä on mökin oma energiankulutus. Molemmat voi saada pieneksi. Oletan, että eläkkkeellä olon koittaessa vietämme niin paljon aikaa mökillä, että matkustaminen jää vähemmäksi. Lisäksi haaveilen, että matkat tekisimme ainakin osan vuotta veneellä (tietysti purjeveneellä) Espoon ja Inkoon välillä. Haaveilen purjekatamaraanin suunnittelemisesta ja rakentamisesta. Sen avulla matka voisi mennä yhdessä päivässä ja jo matka olisi "lomailua" toisin kuin masentava autossa istuminen.

Lisäksi tavoitteena on monin tavoin parantaa mökillä asumisen omavaraisuutta, mutta näiden suunnitelmien toteuttaminen vie vuosia. Toivottavasti maailma pysyy vielä jonkin aikaa pystyssä.

Mutta nyt on edessä lyhyt talvi, mökki on kylmillään, ja minulla on aikaa pohdiskella, ehkä edistääkin mm. kognitiivisen robotiikan suunnitelmia. Oletan, toivon, että saan pian kenkää Accenturelta, kun pahin hätä Nokian Symbian-hommien kanssa hellittää. Sitten on aikaa tärkeämpiin, hyödyllisempiin hommiin.