Sipilän kysymykset.

Laadin melko hätäisesti omat vastaukseni Sipilän kysymyksiin. Kaksi viimeistä koskevat vain hallitukseen pyrkiviä puolueita eli jätin ne kommentoinnin ulkopuolelle.

 1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5–7  tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

A. Elintasoerojen kasvamisen ehkäiseminen.
B. Kotimarkkinoiden ostovoiman turvaaminen.
C. Yksityisen ja etenkin julkisen sektorin tuottavuuden edellytyksien kehittäminen kehittynyttä teknologiaa soveltaen ja edelleen kehittäen.
D. Verotuksen siirtäminen asteittain pois ansiotuloverosta.
E. Työurien asteittainen lyhentäminen.
F. Ero eurosta, mahdollisesti koko EU:sta.
G. Kansalaisaloitteet muutettava sitoviksi kansanäänestyksiksi.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

Valtion velkaantuminen yksityispankeille on lopetettava vaalikauden kuluessa. Sopeuttaminen tehdään erityisesti tehokkaammalla resurssien käytöllä. Lisävelkaa otetaan, mutta kasvamassa määrin ainoastaan tuottaviin investointeihin, jotka maksavat itsensä takaisin. Jatkossa velka otetaan omalta keskuspankilta.

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

Kokonaisveroasteen hyvin varovainen nostaminen on mahdollista, mutta siten, että kotimarkkinoiden ostovoima ei vaarannu.

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

Uusia työpaikkoja voidaan ohimenevästi luoda tukemalla innovaatiota ja vähentämällä regulaatiota PK-yrityksiin. Talous pidemmällä aikajänteellä sopeutettava aktiivisen ihmistyövoiman jatkuvaan kutistumiseen.

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

Eläkeuudistus on kirjoitettava uusiksi. Työuria on lyhennettävä eteenkin vanhemmasta päästä. Osa-aikaeläke on palautettava 2000-luvun alun tasolle. Sote on toteutettava niin, että päätösvalta on lähellä kansalaista demokratiaa soveltaen. Kuntien velvoitteta voidaan keventää.

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

Ero EU:sta ja minimaalinen, rauhanomainen NATO-jäsenyys: vain artikla 5, ei NATO-tukikohtia Suomen alueelle. Suomessa säilytetään varusmiesarmeija sekä liikekannellepano ja valmiusjärjestemäksi otetaan soveltaen Sveitsin malli.


7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

Ero eurosta ja EUsta, kohti Norjan ja Islannin mallia. Ehdottomasti liittovaltiokehitystä on ehkäistävä.

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

Perustulo otetaan käyttöön aluksi kokeellisesti, pienimuotoisesti, lopulta euroeron jälkeen laajalti ja keskuspankkirahoitteisesti.

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

Opetus tulisi perustua lisääntyvässä määrin tietokoneavusteiseen tekemällä oppimiseen tiedollisen pänttäämisen sijaaan.

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

Kyllä, kyllä. Julkisen sektorin on oltava mallina digitalisaation soveltamisessa. Painopisteenä avoimen koodin käyttö ja "taiteilija-apurahoja" maksettava tuotteliaille itsenäisille kehittäjille, startupeille ja pienyrityksille. Painopiste AI- ja semanttisten järjestelmien sekä robotiikan kehitykseen koulutuksessa tukimuodoissa.

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

Vähentämällä regulaatiota.

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

Kyllä.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Kyllä. Maahanmuuton haittoja on ehkäistävä monin tavoin.

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

-------

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

-------

Uusi ilmiö globaalissa liiketoiminnassa

Elon Musk Dragon2 aluksessa. http://uk.businessinsider.com

Suomessa on aika huonosti uutisoitu sitä, että avaruusliiketoiminnassa eletään parhaillaan huimaa nousukautta. Kuumimmassa tilanteessa on satelliittien laukaisuihin liittyvä bisnes. Vuotuisten laukaisujen määrä on selvässä kasvussa. Venäjä johti vielä viime vuonna, mutta tilanne on muuttumassa. On muistettava, että liiketoiminta ei ole kansallista pullistelua vaan tulokseen tähtäävä, rationaalista rahankäyttöä. Suurin syy markkinoiden kuumenemiseen on markkinahäirikkö, hintoja polkeva SpaceX, joka valmistaa kantorakettinsa moottoreita myöten itse kehittyneitä tuotantolinjoja ja tuotekehitysmetodeja käyttäen. SpaceX:n Falcon-9 kärsi parin vuoden ajan tuotteen nuoruudesta johtuvista teknisistä ongelmista, jotka käytännössä aina viivästyttivät laukaisuja viikoista kuukausiin, mutta koko ajan oppimiskäyrä pidettiin jyrkkänä Yhtään täyttä epäonnistumista ei ole tapahtunut ja viimeiset laukaisut vuoden 2015 aikana ovat näyttäneet varmoilta, vakuutavilta.

SpaceX uhkaa lähivuosina edelleen mullistaa markkinat ottamalla käyttöön uudelleen käytettävän raketin ensimmäisen vaiheen, joka on koko laukaisun suurin yksittäinen kustannus. Kaikki merkittävät kilpailijat markkinoilla USA:ssa, Venäjällä, Intiassa, Euroopassa... harkitsevat omien tuotekehityssuunnitelmiensa pikaista uudelleen arvioimista. Heillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta hanskojen naulaan ripustamisen lisäksi.

Toinen kuumeneva alue ovat miehitetyt avaruuslennot vapaana, palveluita tarjoavana liiketoimintana, jossa tällä hetkellä monopoliasemassa häärää Venäjä. Kilpailijoita ei ole, mutta 2017 alkaen tilanne muuttuu, kun NASA:n sopimuspalveluntarjoajat SpaceX ja Boeing ottavat käyttöön kehittyneet avaruustaksinsa. Molemmat, SpaceX:n Dragon2 ja Boeingin CST-100 ovat uudelleenkäytettäviä ja siten matkustajaa kohti selvästi edullisempia kuin vanha ja luotettava Venäjän Sojuz. Matkojen hintoja tullee pudottamaan edelleen kantorakettien uudelleenkäytettävyys. Jäämme vielä odottamaan kaupallisia avaruushotelleja, mutta nekin ovat tulossa. Suurin kaupallinen lupaus on ehkä asteroidikaivostoiminta.

Avaruusliiketoiminnassa menee tällä hetkellä kovempaa kuin koskaan sitten USA:n Apollo-ohjelman. Tai no, silloin liiketoiminnan muotona oli palveluiden ja tuotteiden valmistaminen NASA:n käyttöön. Nyt yksityiset firmat tarjoavat palveluita toisille yksityisille firmoille, kuten normaaliin markkinatalouteen kuuluu. Kova kilpailu luo uutta kysyntää hintojen pudotessa, joka edelleen kiihdyttää tuotekehitystä ja spekulatiivista sijoitustoimintaa.

SpaceX ei pidä osakkeitaan myynnissä, koska miljardööri, superinnovaattori ja unelmoija Elon Musk halua pitää päätösvallan itsellään. Hän ei voi sallia kvarttalitalouden intressien määrätä omassa firmassaan, sillä hänellä on suuret suunnitelmat. Musk aikoo 2030-luvulla toteuttaa suuren siirtokunnan Marsiin ja asettua myöhemmin sinne viettämään omia eläkepäiviään. Keneltä tahansa muulta kuultuna suunnitelma olisi haihattelua, mutta Musk on jo osoittanut, että hän itse asettaa omat rajansa. Vuoden 2015 lopulla hän aikoo julkistaa MCT:n, Mars Colonnial Transporterin suunnittelutiedot. Aluksen on tarkoitus viedä kerralla kymmeniä tai yli sata maksavaa matkustajaa Marsiin.

Tämä oli vai raapaisu kaikesta jännästä mitä on tapahtumassa.

Avaruusbisnes lupaa paljon uusia, lähes uskomattomia mahdollisuuksia, jos maapallon globaali talous ei romahda ennen kuin lupaukset tulevat lunastetuiksi. Jospa nyt ottasimme järjen käteen ja heittäisimme Borgin ja Vartiaisen nollatutkimuksen sinne minne se kuuluu. Jokaisen pitäisi tajuta, että koko maailmassa on kysyntälama, palveluiden ja tuotteiden ylitarjonta, puute ostovoimasta, ei työvoimasta. Tarvitaan siis yritysten tuotekehitystä ja kehittynyttä tuotantoteknologiaa sekä keskuspankkirahoitteinen perustulo. Kaikkialla maailmassa! Muuten emme näe avaruusteknologian suuria lupauksia.