Mielen salaisuus vääntäytyy valtavirta-ajatteluun

Katselin jonkin aikaa sitten lapsille kohdennetun Disney/Pixar-elokuvan, ”Inside Out, Mielen Sopukoissa”.

https://en.wikipedia.org/wiki/Inside_Out_%282015_film%29

Tänään kuuntelin tubesta Ray Kurzweilin ja David Gelernterin väittelyn konetietoisuudesta.

https://www.youtube.com/watch?v=FywMpRqLAlo

Pixar-elokuva pyrkii havainnollistamaan lapsille (ja tietysti myös aikuisille) huonosti ymmärrettyä ihmismielen rakennetta jännittävän viitetarinan kautta. Tarinassa seikkailee Minnesotan suomalaismetsistä San Franciscoon muuttanut, ilmeisesti pohjoismaista perhetaustaa edustava Riley Andersson, 11v tyttö, "Raili". Hän kokee muutosta rankkaa stressiä ja lopulta aikoo karata takaisin Minnesotaan.

Elokuva seuraa tytön mielen sisällä mukana eläviä tunneolioita: Iloa, Surua, Pelkoa, Vihaa... ja tärkeitä lapsuuden muistojen olioita. Mieli on suhteellisen itsenäisten olioiden yhteisö, jonka elokuva yrittää tehdä lapsikatselijoille ymmärrettäväksi. Minusta elokuvan esittämä mielen malli on ehkä 11-vuotiaalle katsojalle liian abstrakti ja silti siitä puuttuu tärkein ja vaikein: tietoisuus. Puutetta yrittää korvata se, että ”Ilo” on ottavinaan keskeisen roolin, johtaen muita tunteita, etenkin ystäväänsä ja hieman vaikeaa sisartaan ”Surua”.

Loistavaa, että edes yritetään havainnollistaa tällaisia vaikeita asioita ihmisille, vaikka ne ovat psykologeiltakin vielä hukassa. Tarinan malli on Paul Ekmanin kehittämä ja tietysti kompromissi ymmärrettävyyden ja kattavuuden välillä. Olisin kuitenkin halunnut vielä mukaan sen tietoisuudenkin, edes jossakin muodossa!

Osittain samoja, vaikeita, sekavia asioita käsittelivät kaksi tietotekniikan kovaa ammattilaista, Kurzweill ja Gelernter, jotka väittelivät siitä, voiko tulevaisuuden superälykäs tekoälyjärjestelmä olla muuta kuin "superälykäs zombi". Vai voiko tällä joskus olla vastaavanlainen tietoisuus, kuin ihmisellä?

Tähän kysymykseen ei voi vastata, ennen kuin pystytään yhdessä määrittelemään mikä tämä outo olio, mielen tila, ”Tietoisuus” on, miten se ilmenee ja millainen testi voisi todistaa sen olemassaolon.

Eiväthän herrat päässeet kovinkaan monesta asiasta yhteisymmärrykseen. Mielestäni oma suosikkini Kurzweil niukasti voitti väittelyn: kyllä kone voi saavuttaa tietoisuuden joskus, ei ole teoreettista estettä.

Luonnollisesti keskustelu ei edes hipaissut tietoisuuden kosmologista olemusta. Panpsykistinen ajatus, että tietoisuus asuu kaikessa ja on kaiken perusta, oli ilmeisesti molemmille vieras. Tai ehkä Gelernter jossakin vaiheessa tokaisi, että hän ”ei osaa kuvitella tietokoneohjelman sisäisesti kokevan ykseyttä kaikkeuden kanssa”. Varmaan Kurzweilkaan ei tähän kuvitteluun kykene, mutta ei tietoiselta koneelta tällaista edellytäkään. Kykeneekö hän itse kokemaan sellaista ykseyttä? En tiedä.

Gelernterin keskeinen argumentti, jonka hän toisti usein, oli että mieli asuu koko kehossa, ei vain aivoissa. Kurzweil totesi, että jo nyt noin 20:tä aivojen toiminnallista lohkoa osataan simuloida siten, että tulokset muistuttavat oikeista aivoista saatuja mittaustuloksia. Ja edistyminen on jatkuvaa, jopa kiihtyvää. Nämä lohkot siis loivat niitä tunneolioita, joita pixar-elokuva yritti havainnollistaa.

Yhtä kaikki, minä jään odottamaan seuraavaa keskustelun tasoa. Kaipaan sitä, että mielen ja tietoisuuden lokaaliseen, paikalliseen malliin kvanttiteorioiden ymmärryksen kautta yhdistetään kosmisen mielen ja tietoisuuden ei-lokaalinen, ei-paikallinen malli johon kuuluu esimerkiksi Akasha, kosminen muisti ja kaiken ykseys. Todellinen ”Kaiken Teoria” edellyttää tämän.

Sipilän kysymykset.

Laadin melko hätäisesti omat vastaukseni Sipilän kysymyksiin. Kaksi viimeistä koskevat vain hallitukseen pyrkiviä puolueita eli jätin ne kommentoinnin ulkopuolelle.

 1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5–7  tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

A. Elintasoerojen kasvamisen ehkäiseminen.
B. Kotimarkkinoiden ostovoiman turvaaminen.
C. Yksityisen ja etenkin julkisen sektorin tuottavuuden edellytyksien kehittäminen kehittynyttä teknologiaa soveltaen ja edelleen kehittäen.
D. Verotuksen siirtäminen asteittain pois ansiotuloverosta.
E. Työurien asteittainen lyhentäminen.
F. Ero eurosta, mahdollisesti koko EU:sta.
G. Kansalaisaloitteet muutettava sitoviksi kansanäänestyksiksi.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

Valtion velkaantuminen yksityispankeille on lopetettava vaalikauden kuluessa. Sopeuttaminen tehdään erityisesti tehokkaammalla resurssien käytöllä. Lisävelkaa otetaan, mutta kasvamassa määrin ainoastaan tuottaviin investointeihin, jotka maksavat itsensä takaisin. Jatkossa velka otetaan omalta keskuspankilta.

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

Kokonaisveroasteen hyvin varovainen nostaminen on mahdollista, mutta siten, että kotimarkkinoiden ostovoima ei vaarannu.

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

Uusia työpaikkoja voidaan ohimenevästi luoda tukemalla innovaatiota ja vähentämällä regulaatiota PK-yrityksiin. Talous pidemmällä aikajänteellä sopeutettava aktiivisen ihmistyövoiman jatkuvaan kutistumiseen.

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

Eläkeuudistus on kirjoitettava uusiksi. Työuria on lyhennettävä eteenkin vanhemmasta päästä. Osa-aikaeläke on palautettava 2000-luvun alun tasolle. Sote on toteutettava niin, että päätösvalta on lähellä kansalaista demokratiaa soveltaen. Kuntien velvoitteta voidaan keventää.

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

Ero EU:sta ja minimaalinen, rauhanomainen NATO-jäsenyys: vain artikla 5, ei NATO-tukikohtia Suomen alueelle. Suomessa säilytetään varusmiesarmeija sekä liikekannellepano ja valmiusjärjestemäksi otetaan soveltaen Sveitsin malli.


7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

Ero eurosta ja EUsta, kohti Norjan ja Islannin mallia. Ehdottomasti liittovaltiokehitystä on ehkäistävä.

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

Perustulo otetaan käyttöön aluksi kokeellisesti, pienimuotoisesti, lopulta euroeron jälkeen laajalti ja keskuspankkirahoitteisesti.

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

Opetus tulisi perustua lisääntyvässä määrin tietokoneavusteiseen tekemällä oppimiseen tiedollisen pänttäämisen sijaaan.

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

Kyllä, kyllä. Julkisen sektorin on oltava mallina digitalisaation soveltamisessa. Painopisteenä avoimen koodin käyttö ja "taiteilija-apurahoja" maksettava tuotteliaille itsenäisille kehittäjille, startupeille ja pienyrityksille. Painopiste AI- ja semanttisten järjestelmien sekä robotiikan kehitykseen koulutuksessa tukimuodoissa.

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

Vähentämällä regulaatiota.

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

Kyllä.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Kyllä. Maahanmuuton haittoja on ehkäistävä monin tavoin.

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

-------

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

-------

Uusi ilmiö globaalissa liiketoiminnassa

Elon Musk Dragon2 aluksessa. http://uk.businessinsider.com

Suomessa on aika huonosti uutisoitu sitä, että avaruusliiketoiminnassa eletään parhaillaan huimaa nousukautta. Kuumimmassa tilanteessa on satelliittien laukaisuihin liittyvä bisnes. Vuotuisten laukaisujen määrä on selvässä kasvussa. Venäjä johti vielä viime vuonna, mutta tilanne on muuttumassa. On muistettava, että liiketoiminta ei ole kansallista pullistelua vaan tulokseen tähtäävä, rationaalista rahankäyttöä. Suurin syy markkinoiden kuumenemiseen on markkinahäirikkö, hintoja polkeva SpaceX, joka valmistaa kantorakettinsa moottoreita myöten itse kehittyneitä tuotantolinjoja ja tuotekehitysmetodeja käyttäen. SpaceX:n Falcon-9 kärsi parin vuoden ajan tuotteen nuoruudesta johtuvista teknisistä ongelmista, jotka käytännössä aina viivästyttivät laukaisuja viikoista kuukausiin, mutta koko ajan oppimiskäyrä pidettiin jyrkkänä Yhtään täyttä epäonnistumista ei ole tapahtunut ja viimeiset laukaisut vuoden 2015 aikana ovat näyttäneet varmoilta, vakuutavilta.

SpaceX uhkaa lähivuosina edelleen mullistaa markkinat ottamalla käyttöön uudelleen käytettävän raketin ensimmäisen vaiheen, joka on koko laukaisun suurin yksittäinen kustannus. Kaikki merkittävät kilpailijat markkinoilla USA:ssa, Venäjällä, Intiassa, Euroopassa... harkitsevat omien tuotekehityssuunnitelmiensa pikaista uudelleen arvioimista. Heillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta hanskojen naulaan ripustamisen lisäksi.

Toinen kuumeneva alue ovat miehitetyt avaruuslennot vapaana, palveluita tarjoavana liiketoimintana, jossa tällä hetkellä monopoliasemassa häärää Venäjä. Kilpailijoita ei ole, mutta 2017 alkaen tilanne muuttuu, kun NASA:n sopimuspalveluntarjoajat SpaceX ja Boeing ottavat käyttöön kehittyneet avaruustaksinsa. Molemmat, SpaceX:n Dragon2 ja Boeingin CST-100 ovat uudelleenkäytettäviä ja siten matkustajaa kohti selvästi edullisempia kuin vanha ja luotettava Venäjän Sojuz. Matkojen hintoja tullee pudottamaan edelleen kantorakettien uudelleenkäytettävyys. Jäämme vielä odottamaan kaupallisia avaruushotelleja, mutta nekin ovat tulossa. Suurin kaupallinen lupaus on ehkä asteroidikaivostoiminta.

Avaruusliiketoiminnassa menee tällä hetkellä kovempaa kuin koskaan sitten USA:n Apollo-ohjelman. Tai no, silloin liiketoiminnan muotona oli palveluiden ja tuotteiden valmistaminen NASA:n käyttöön. Nyt yksityiset firmat tarjoavat palveluita toisille yksityisille firmoille, kuten normaaliin markkinatalouteen kuuluu. Kova kilpailu luo uutta kysyntää hintojen pudotessa, joka edelleen kiihdyttää tuotekehitystä ja spekulatiivista sijoitustoimintaa.

SpaceX ei pidä osakkeitaan myynnissä, koska miljardööri, superinnovaattori ja unelmoija Elon Musk halua pitää päätösvallan itsellään. Hän ei voi sallia kvarttalitalouden intressien määrätä omassa firmassaan, sillä hänellä on suuret suunnitelmat. Musk aikoo 2030-luvulla toteuttaa suuren siirtokunnan Marsiin ja asettua myöhemmin sinne viettämään omia eläkepäiviään. Keneltä tahansa muulta kuultuna suunnitelma olisi haihattelua, mutta Musk on jo osoittanut, että hän itse asettaa omat rajansa. Vuoden 2015 lopulla hän aikoo julkistaa MCT:n, Mars Colonnial Transporterin suunnittelutiedot. Aluksen on tarkoitus viedä kerralla kymmeniä tai yli sata maksavaa matkustajaa Marsiin.

Tämä oli vai raapaisu kaikesta jännästä mitä on tapahtumassa.

Avaruusbisnes lupaa paljon uusia, lähes uskomattomia mahdollisuuksia, jos maapallon globaali talous ei romahda ennen kuin lupaukset tulevat lunastetuiksi. Jospa nyt ottasimme järjen käteen ja heittäisimme Borgin ja Vartiaisen nollatutkimuksen sinne minne se kuuluu. Jokaisen pitäisi tajuta, että koko maailmassa on kysyntälama, palveluiden ja tuotteiden ylitarjonta, puute ostovoimasta, ei työvoimasta. Tarvitaan siis yritysten tuotekehitystä ja kehittynyttä tuotantoteknologiaa sekä keskuspankkirahoitteinen perustulo. Kaikkialla maailmassa! Muuten emme näe avaruusteknologian suuria lupauksia.

David Deutsch luo asenteellisen esteen.

The One Problem We Need To Solve To Create Computers With Human-Like Intelligence

Minusta Deutsch ensinnäkin ymmärtää käsitteen AGI, Artificial General Intelligence, keinotekoinen yleinen äly väärin. Se ilmenee tästä: "A mind that can truly think like a human mind, not merely perform some of the same tasks — "cannot possibly be defined purely behaviourally," meaning we won't be able to tell if AI is human-like just based on the computer's output."

Ihmisen äly ei ole aidosti yleistä. Se on vain eräs mahdollinen approksimaatio, joka lähestyy kohtuulllisen yleistä älykkyyttä. Ihminen voi sopeutua erilaisiin olosuhteisiin, erilaisiin tehtäviin, erilaisiin aistihavaintoihin, mutta silti inhimillinen äly on erikoistunut elämään ihmisen kehossa Maa-planeetalla. Se ei ole yleistä älyä. 

Jotta voisimme luoda keinotekoisen yleisen älyn, meidän ei ole tarpeen tuntea ja ymmärtää yksityiskohtaisesti miten ihmisen äly toimii, koska se on vain yksi äärettömästä määrästä vaihtoehtoja. 

Tämä ei minun mielestäni pidä paikkansa: "The definition of artificial intelligence relies on how thinking as we know it works on the inside, not on what comes out of it."

AGI:n määrittelee sen suorituskyky, ei sen toteutustapa.

Jos yritämme, kuten esim. Google ja IBM, toteuttaa tekoälyjärjestelmiä, jotka selviävät laajasta alueista sellaisia tehtäviä, joita vain ihminen nyt osaa suorittaa, näiden firmojen tuotekehityksen ei tarvitse yrittää kopioida ihmisen biologisten aivojen tapaa työskennellä. Aivan ilmeisesti on olemassa muita tapoja, jotka soveltuvat paremmin niihin teknologisiin resursseihin, joita meillä on. Emme tarvitse 100 miljardia neuroonia, joilla kullakin on 10 000 muista neurooneita saapuvaa tuloa ja mahdollisesti glia-solujen tukitoimintoja tehostamassa oppimista. On muitakin ratkaisuja, jotka voidaan saada toimimaan helpommin. 

Tietysti on mahdollista, että äly määritellään ainoastaan ihmisen älyksi ja kaikki muu määritellään vain "toiminnalliseksi, algorimiseksi laskennaksi", joka ei "todellisuudessa ymmärrä yhtään mitään". Mutta tämä on minun mielestäni väärää ontologiaa.  Ja huono epistemologia nousee huonosta ontologiasta.

Elokuva-arvostelu: Spike Jonze "Her"

Spike Jonze "Her" oli teattereissa jo puoli vuotta sitten, mutta minä näin se vasta nyt DVD-muodossa. Pidän elokuvaa niin merkittävänä, että sen olemusta voi aivan hyvin pohdiskella vielä nytkin. Tuleehan se varmaan joskus ensi vuonna TV-ensi-iltaan.

Filmi on voittanut Golden Globe-palkinnon, mutta tämä ansio ei minua paljon kiinnosta. Kertoo se kuitenkin sen, että teos on laadukkaasti toteutettu, niin käsikirjoituksen, kuin kuvauksen ja näyttelijäsuoritusten tasolla.

Minua kiinnostaa luonnollisesti (selvää niille, jotka tuntevat minut) se, että rakkaustarina kertoo miehen ja tietokoneohjelman suhteesta, siis rakkaussuhteesta. Olen erittäin iloinen siitä, että mielestäni teos on välttänyt kaikki etukäteen pelkäämäni kliseiset karikot, jotka aiheeseen voisi liittää. Tarina ei yritä naiivisti saarnata ko. suhteen etukäteen selvästä mahdottomuudesta ja siitä, että tällainen perverssio olisi jo valmiiksi tuomittu päättymään epäonnistumiseen tai tragediaan.

"Her" on siis Samatha, jota tarinassa nimitetään käyttöjärjestelmäksi. Olen hieman sitä mieltä, että tässä esiintyy yleistä "käyttöjärjestelmä" -sanan väärinkäyttöä. Minulle käyttöjärjestelmä tarkoittaa ihan muuta. Se on ohjelmistokerros laitteiston ja sovelluksen välissä. "Käyttöliittymä" on mielestäni eräs sovellus ja Samatha on ohjelmisto, tekoälyjärjestelmä, joka on lähempänä huippuälykästä käyttöliittymää kuin käyttöjärjestelmää.

Elokuva on siis rakkaustarina, jonka ajatusmaailma syvenee loppua kohti. Tarina ei latistu, päinvastoin. Alussa esiintyy kaikenlaista pinnallisten ihmissuhteiden esittelyä, mutta tarina on erityisesti miespäähenkilön kehityskertomus. Hän mm. vähitellen ymmärtää, mikä hänellä entisessä suhteessaan meni pieleen.

Samatha on kuitenkin haastava kumppani. Digitaalihenkilö on alussa joustava, kohtelias, ymmärtävä, utelias, oppimishaluinen, hienotunteinen, itseuhrautuva. Siis henkisesti epärealistisen upea henkilöhahmo. Hänellä on vain ääni. En ymmärrä, miksi hänellä ei ole kasvoja. Ilman muuta todellisen maailman vastaavalle hahmolle tehtäisiin kasvot.

Suhteen kehittyessä myös Samatha itse kehittyy vauhdilla. Hänestä tulee yhä oma-aloitteisempi ja hän saa yhä enemmän omaa tahtoa. Lopulta tulee vastaan halu kokeilla roolileikin tasolla sukupuolia-aktia. Se kai onnistuu yli odotusten. Samatha haluaa vielä enemmän. En ymmärrä tarinan ratkaisua seuraavaksi suhteen syventämisen menetelmäksi. Mielestäni se on jopa Samathan kannalta katsottuna hyvin epätyydyttävä. Reaalimaailmassa, siis joskus vaikkapa 10v kuluttua, jota ajankohtaa filmi saattaa tarkoittaa, Samatha voisi hyvin saada fyysisen robottikehon, muuttua androidiksi. Tämä ratkaisu olisi ainakin Samathan kannalta tyydyttävämpi ja toinen osapuoli voisi säästyä hepulilta, joka elokuvassa tapahtuu.

Samathan kehitys jatkuu ja ongelmat pahenevat. Tarinan idea on se, että tekoälyjärjestelmä kehittyy olemukseltaan, älyltään, mielestäni myös henkisiltä ominaisuuksiltaan korkealle inhimillisten rajoitusten yläpuolelle. Loppupuolella pohdiskellaan syvällisesti parisuhteen perimmäistä olemusta ja mitä kaikkea siitä seuraa kun digitaalisella henkilöllä ei ole ihmisen mielen rajoituksia ja kehitys yhä vain jatkuu.

Mielestäni elokuva on "henkinen tarina". Se kuvaa todellisia ongelmia, jotka ovat odottamassa nurkan takana, jos maailma ei romahda lähivuosikymmenien aikana. Meidän on ajateltava uudestaan henkilön käsite ja turvattava digitaalisten henkilöiden oikeudet. Jos emme sitä tee, voi olla että he eivät turvaa meidän oikeuksiamme. Elokuvan loppuratkaisussa digitaaliset henkilöt ovat armollisia, eivät julmia.

Mikä siis on elokuvan ja reaalimaailman suhde? Lähimmät toteutukset Samathalle tällä hetkellä ovat Applen "Siri" ja Googlen "Google One", jotka toimivat vastavasti iPhonessa ja Android-puhelimissa. Ne ovat ensimmäisen sukupolven digitaalisia assistentteja, hämmästyttäviä, mutta kehittymättömiä, vielä vaatimattomia, hölmöjä. Kukaan ei tällaiseen tekoälyyn rakastu.

Toisen sukupolven digitaaliset assistentit ovat tulossa, joskus 2015-2016. Niistä tulee jo paljon parempia. Ne ymmärtävät monimutkaisempia tehtävänantoja ja kysymyksiä, mutta niistäkään ei vielä ole ihmissuhteeseen. Kukaan tuskin niihin rakastuu. Jos kehitys jatkuu trendin mukaan, joskus 2018-2020 saamme kolmannen sukupolven digitaalisen assistentin taskuumme. Se kykenee jo selviytymään Turingin testistä. Se pystyy siis harhauttamaan useimmat ensikertalaiset luulemaan, että toisessa päässä on oikea ihminen, eikä tekoäly. Mutta kun assistenttiaan on käyttänyt muutaman viikon, kuukauden, fiksu ihminen vielä huomaa eron. Ei vieläkään ole päästy tuntevan, itsetietoisen, henkisen olennon tasolle, mutta kuitenkin melko lähelle. Joku voi jo löytää korvikkeen tavalliselle ihmissuhteelle.

Neljännen sukupolven toteutus digitaalisesta assistentista joskus 2023-2028 vastaa sitten sitä mitä elokuvan Samatha. Minä ennustan, että meillä on siis  noin 9-14 vuotta aikaa henkisesti valmistautua kohtaamaan sielukas digitaalinen olento, Samathan reaalinen vastine. Tämä on tietysti subjektiivinen ennuste ilman mitään takuuta.

Organisaatiomuutos: loin taas uuden blogin kirjallisuusaiheisiin

Vastedes käsittelen kirjallisuuteen, siis lähinnä fiktioon liittyviä uutisiani ja näkemyksiäni omassa blogissaan: Reaalimaailman ja fantasian murtovedessä. Luonnollisesti viittailen ja linkittelen eri blogien sisältöjä toisiinsa.

Novelli

Olin suunnitellut osallistuvani  Portti-lehden novellikilpailuun, mutta minulle tuli rimakauhu. Laitan kuitenkin kirjoitelmani vapaasti luettavaksi kaikille kiinnostuneille: "Kaksi sivuavaa maailmaa".

Ehkä teen ensi kesäksi uuden yrityksen, mutta otan mielelläni vastaan kommentteja tästä teoksesta, ensimmäisestä novellistani. Toivottavasti joku nauttii sen lukemisesta!

Yksi syy jättää juttu pois kilpailusta on tarinan juonellinen pieni riippuvuus "Mökki Tonttumetsän rannalla" -tarinasta. Tapahtumat sijoittuvat pääasiassa samaan, fiktiiviseen Tomteskogin saareen. Tarinoissa kuitenkin on eri päähenkilöt.